Noin joka kolmas suomalainen 18–74-vuotias nainen on joutunut fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi nykyisen tai entisen kumppaninsa toimesta. Sisäministeriön selvityksen perusteella naisiin kohdistuva väkivalta on tällä hetkellä toiseksi vakavin yleiseen turvallisuuteen vaikuttava tekijä.

Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa merkittävä ja kansainvälisesti tunnistettu ihmisoikeusongelma. Suomi on saanut kansainvälisiltä elimiltä useita huomautuksia siitä, että toimenpiteet naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ovat olleet riittämättömiä.

Suomessa astui voimaan vuonna 2015 Istanbulin sopimus eli Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta. Sopimus painottaa ennaltaehkäisyä, mutta se sisältää runsaasti velvoitteita myös väkivallan uhrien suojelemiseksi ja väkivallan tekijöiden saattamiseksi rikosoikeudelliseen vastuuseen teoistaan.

Suomi raportoi vasta keväällä 2018 ensimmäistä kertaa sopimuksen täytäntöönpanosta myös GREVIOlle (Group of experts on actions against violence against women and domestic violence), joka seuraa sopimusmääräysten täytäntöönpanoa.

Suomessa on herätty häpeällisen myöhään aktiivisiin toimiin naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi.
Istanbulin sopimus sitoo Suomea mm. perustamaan riittävän määrän helposti saavutettavia turvakoteja. Suomessa edellytys olisi noin 550 perhepaikalle, mutta nykytilanne Suomessa on surkea 179 perhepaikkaa. Turvakodit eivät myöskään toimi Istanbulin sopimuksen mukaisella matalan kynnyksen periaatteella, jonka mukaan turvakotiin pitäisi voida tarvittaessa saapua ilman ajanvarausta, sosiaaliturvatunnusta, rahaa tai suomen kielen taitoa.

Yksikin turvakotipaikkaa vaille jäänyt väkivallan uhriksi joutunut nainen on liikaa. Lisäksi turvakotipaikkojen riittämättömyydestä kärsivät lapset, jotka tulevat turvaan usein äidin mukana. Euroopan tasa-arvoinstituutin mukaan naisiin kohdistuvasta väkivallasta aiheutuu yhteiskunnalle myös miljardiluokan kustannukset. Ennaltaehkäiseviin palveluihin panostaminen on inhimillisyytensä lisäksi siis myös taloudellisesti järkevää.

Loppujen lopuksi kyseessä on kuitenkin puhdas arvokysymys. Jokaisella on oikeus olla turvassa, eikä sitä pitäisi joutua puolustamaan taloudellisilla perusteilla. Tämä hallitus on näyttänyt ettei tämä ole sille tarpeeksi painava aihe, koska edellytettyihin tavoitteisiin ei ole päästy.

Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi tarvitaan Suomessa tehokkaampia toimia. Seuraavalla hallituskaudella työlle tulee taata nykyistä kattavammat resurssit ja toimintaa valvomaan on perustettava erityinen kansallinen taho.

#VALOAEIVÄKIVALTAA

 

valmisväkivalaaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s