Vierailin eilen Helsingin upouuden keskustakirjasto Oodin avajaisissa. Kirjaston avajaiset ajoittuivat symbolisesti juuri itsenäisyyspäivän aatolle, sillä Suomen hallitus valitsi keskustakirjaston Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlahankkeeksi.

Pakko myöntää, että vuoden päivät työpaikaltani Oodin rakennustyömaata katselleena mieleeni on muutaman kerran herännyt kysymys, onko 100 miljoonan euron jättikirjaston rakentaminen viisain ratkaisu kirjastoverkoston kehittämiselle. Tajusin kuitenkin pian, että nyt on kyse paljon suuremmasta asiasta kuin yhden kaupungin kirjastoverkosta.

Eilisen vierailun jälkeen voin vain todeta, että hienompaa ja arvokkaampaa maamerkkiä Suomi ei olisi voinut saada kuvastamaan itsenäisyyttämme ja matkaamme sivistysvaltioksi.

Harva tulee ajatelleeksi, kuinka ainutlaatuinen kirjastojärjestelmä Suomessa on. Suomalaista peruskoulujärjestelmää muistetaan aiheestakin kiittää, kun katsomme matkaamme hyvinvointivaltioksi, yhdeksi maailman osaavimmista kansoista sekä lukutaidon ja tasa-arvotyön edelläkävijämaaksi. Entä mikä on suomalaisten kirjastojen hiljainen rooli kaiken edellä mainitun takana?

Suomessa kirjastojen toiminta on määritetty kirjastolailla, mikä on poikkeuksellista moniin muihin Euroopan maihin verrattuna. Suomessa ensimmäinen kunnallisia kirjastoja määrittävä laki laadittiin jo vuonna 1928.

Yleisistä kirjastoista säädetyin lain tavoitteena on edistää väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin. Lain tavoitteena on edistää tiedon saatavuutta ja käyttöä sekä edistää lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa. Laki edistää myös mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen ja mikä merkittävintä, se edistää aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta.

Ensimmäinen kansankirjasto perustettiin Vaasaan vuonna 1794. 1800-luvun lopulla kansankirjastot yleistyivät ja niiden ajatuksena oli tarjota suomalaisille mahdollisuus lukutaidon oppimiseen ja lukemiseen. Kirjastoilla on ollut kiistaton osuutensa Suomen kehityksessä sivistysvaltioksi. Jari Tervon eilisiä sanoja lainatakseni, lukutaito mahdollistaa parhaiten tiedon omaksumisen. Suomi on maailman lukutaitoisin maa ja tätä ei ole saavutettu ilman pitkäjänteistä työtä.

Liian usein kirjastot jäävät nykypäivänä hieman näkymättömiksi kaupunkikuvassa. Keskuskirjasto Oodi ei varmasti jää huomaamatta. Sen ulkomuodot vangitsevat katsojan ja oikein kutsuvat ohikulkijan vierailemaan niin kutsutussa kulttuurin monitoimikeskuksessa tai “uuden ajan agorassa”,  kuten Presidentti Niinistö kuvaili kirjastoa avajaispuheessaan.

Kirjastot ovat jo pitkään olleet enemmän kuin pelkkiä kirjalainaamoja ja tietopalvelukeskuksia – Oodi on tästä nyt edistyksellisin ja valtakunnallisen lippulaivan viittaa kantava esimerkki. Olemme astumassa uuteen aikaan, jossa suomalainen kirjastojärjestelmä ansaitsee tulla yhä vahvemmin tunnustetuksi ja huomatuksi niin Suomessa kuin ympäri maailmaa. Oodi onkin jo herättänyt paljon huomiota kansainvälisesti.

Aikana, jolloin yksinäisyydestä on tullut suomalaisten uusi kansansairaus, on uuden ajan kirjastoille kaikessa monimuotoisuudessaan yhä enemmän tilausta. Kirjastot tuottavat tapahtumia ja erilaisia avoimia tilaisuuksia kannustaen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja luoden osallisuuden kokemuksia ihmisille. Oodi näyttää esimerkkiä yhteisöllisistä tiloista tarjoten mahdollisuudet mm. elokuvailloille, kokkailulle, bänditreeneille, oman musiikin tai vaikka musiikkivideon tekemiselle, ompelulle, askartelulle ja pelaamiselle. Kirjastoissa on aito mahdollisuus kohtaamisille ja yhteisöllisyydelle.

Aikana, jolloin luemme lähes joka viikko uutisia lasten ja nuorten heikentyneestä lukutaidosta, on kirjastojen näyttäydyttävä houkuttavina ja luokseen kutsuvina ympäristöinä. Viihtyisät tilat ja monipuoliset palvelut kutsuvat kuin huomaamatta luokseen keskelle kirjamerta. Ehkä perheen nuorisollekin kirjastosta tulee koulupäivän päätteeksi vakituinen olohuone, kun he ovat kerran huomanneet, mitä kaikkea hauskaa esim. kirjaston 3D-tulostimella voikaan teettää tai että kirjastossa voi pelata vr-laseilla varustettuja videopelejä.

Asiantunteva henkilöstö voi puolestaan tarjota asiakkaalle aivan uusia ulottuvuuksia kirjallisuuteen – ehkä äänikirjat ovatkin avain jollekin kaunokirjallisuuden maailmaan.

Aikana, jolloin ilmastonmuutoksen torjunta on globaalisti tärkein tehtävämme, tarvitsemme kirjastojen kulutusyhteiskuntaa vastaan taistelevia palveluita, jotka edistävät ajatusta jakamistaloudesta. Nykyään voit lainata moderneista kirjastoista kirjojen lisäksi lähes mitä vaan mieleesi juolahtaa: kahvakuulan, porakoneen, ongen tai vaikka pulkan.

Kirjastot eivät saa jäädä näkymättömiksi. Sotien jälkeistä aikaa aina 1980-luvulle asti kutsuttiin kirjastojen kulta-ajaksi. Sen jälkeen on puhuttu paljon kirjastojen lakkauttamisbuumeista ja vähentyvistä asiakasmääristä.

Elämme aikaa, jolloin tekniikka kehittyy nopeammin kuin koskaan. Työ muuttuu ja osaamista pitää päivittää jatkuvasti. Aikaa, jolloin tietoa on saatavilla enemmän kuin koskaan, myös väärää tietoa. Aikaa, jolloin sivistystä, sananvapautta ja demokratiaa uhkaa äärioikeistolaiset äänet ja tarkoituksellisen disinformaation levittäminen vaikuttamiskeinona.

Nyt, jos koskaan, pitäisi olla kirjastojen kulta-aika. Kirjastot suojelevat sitä, mikä on itsenäiselle Suomelle tärkeintä: demokratiaa,  yhdenvertaisuutta, sananvapautta ja sivistystä.

Näen Oodin kansallisena maamerkkinä, joka näyttää esimerkkiä ja muistuttaa näkyvällä olemuksellaan Eduskuntataloa vastapäätä keskellä Kansalaistoria, kuinka laaja kansallinen tehtävä kirjastoilla on nyt ja tulevaisuudessa.

Pidetään siis huolta, että kirjastot monipuolisine palveluineen ovat tulevaisuudessakin maksuttomia ja koko kansan käytössä ja saavutettavissa.

 

47326331_2581113195247359_6343356852956299264_n

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s