Kangasalan koulupsykologit ovat edelleen merkittävästi ylityöllistettyjä. 

Kulunut vuosi rajoituksineen ja epävarmuuksineen on osoittautunut etenkin nuorille henkisesti raskaaksi. Olen huomannut tämän myös itse työssäni erityisopettajana.

Nuorisobarometrissä on mitattu nuorten tyytyväisyyttä elämään vuodesta 1997 saakka, eikä se ole kertaakaan ollut näin matalalla tasolla kuin nyt.

Mielestäni niin koronasta kuin taloudellisesta lamasta selviytymisen hyvänä mittarina toimii se, kuinka terveinä ja hyvinvoivina meidän nuori sukupolvi kasvaa aikuisuuteen.

Varhainen ja oikea-aikainen tuki on huomattavasti inhimillisempi ja taloudellisesti kannattavampi (erikoissairaanhoidon kulut kasvavat muuten koko ajan) ratkaisu kuin potentiaalisesti syventyneet mielenterveyden haasteet ja syrjäytymisen kasvanut riski tulevaisuudessa.

Kangasalan psykologikohtainen oppilasmäärä (1300) on suuri seutukuntiin nähden ja yli kaksinkertainen Suomen Psykologiliiton uusiin suosituksiin (n. 500) nähden.

Kangasalan koulupsykologien tiiminvetäjä Päivi Palmu kertookin Kangasalan Sanomissa (23.2.), että liian niukka koulupsykologiresurssi menee pääosin oppimista ja tarkkaavuutta selvittäviin tutkimuksiin ja henkilökohtaisiin käynteihin, kun opiskeluhuoltolaki määrittää puolestaan koulupsykologien työn painopisteeksi kouluyhteisössä tehtävän työn esim. kiusaamisen, syrjäytymisen ja koulupudokkuuden ehkäisemisen sekä mielenterveyden, koulumotivaation ja jaksamisen edistämisen.

On kestämätöntä, että resurssit ennalta ehkäisevään sekä yhteisölliseen toimintaan ovat riittämättömät.

Lisäksi Kangasalla lapsi tai nuori voi joutua odottamaan psykologikäyntiä yli oppilashuoltolain salliman ajan, vaikka akuuteimpiin tilanteisiin pyritään tietysti reagoimaan mahdollisimman nopeasti.

Lisäksi jatkotapaamisille saattaa löytyä seuraava vapaa-aika vasta kolmen viikon päästä, vaikka osa tarvitsisi jatkotukea jo seuraavalle viikolle.

Etenkin vallitseva koronatilanne on syventänyt monen nuoren tarvetta niin matalan kynnyksen tukipalveluille kuin akuutimmille psyykkisen tuen toimille.

Kunnissa on otettava uusi asennoituminen suhteessa mielenterveyden edistämiseen. Jokaisen ikäluokan osalta, mutta etenkin nuorten kohdalla.

Mielenterveysongelmat ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy sekä yleisin syy sairauspäivärahan saamiselle. Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden lukumäärä on kasvanut vuosien 2016 ja 2019 välillä peräti 43 prosenttia.

Heikentyneen mielenterveyden vuosikustannukset Suomelle ovat noin 11 miljardia euroa eli noin 5,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vertailun vuoksi, työmarkkinakustannukset ovat 4,7 miljardia euroa.

Laajoissa väestötutkimuksissa on selvinnyt, että noin puolet aikuisiän mielenterveyshäiriöistä on alkanut jo ennen 14 vuoden ikää ja noin kolme neljästä ennen 24 vuoden ikää.

Lisäksi ilman ehkäiseviä toimia masentuneiden vanhempien lapsista arviolta 60 prosenttia sairastuu masennukseen tai johonkin muuhun mielenterveyden häiriöön, ennen kuin täyttävät 25 vuotta.

Kangasalan kaupungin hyvinvointityön vuosiraportissa nostettiin jo vuonna 2018 yhdeksi suurimmaksi ammattilaisten huolenaiheeksi lasten ja nuorten kasvavat mielenterveysongelmat, ennaltaehkäisevän työn riittämättömyyden ja puutteet nuorten palveluissa.

Tulevalla valtuustokaudella tulee varmistaa, että jokainen lapsi ja nuori perheineen saavat tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti.

Tämä tarkoittaa mm. vähintään kaksi koulupsykologia lisää sekä perhe- ja neuvolapalveluiden valmiuden nostamista mielenterveyden haasteiden tunnistamisessa ja niissä auttamisessa.

Myöskään nuorten palvelut eivät ole kehittyneet samaa tahtia nuorten kasvaneen tuen tarpeen kanssa, joten matalan kynnyksen varhaisista palveluista on pulaa.

Esimerkiksi kouluissa tarjottava keskusteluapu ja mahdollinen jatko-ohjaus (esim. kasvatusohjaajat, nuorisotyöntekijät) tavoittaisi nuoria heidän arkiympäristössään jo varhaisessa vaiheessa. Varhain tarjottavan keskusteluavun vaikuttavuudesta on lupaavaa tutkimusnäyttöä.

On tärkeää, että palvelut tuotetaan kunnassa taloudellisesti viisaasti soten ja sivistystoimen välisiä raja-aitoja purkaen ja yhteistyötä tiivistäen mahdollisimman kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tuottamiseksi.

Irina Tuokko

erityisopettaja

ehdolla kuntavaaleissa (SDP)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s