Seuraavat kaksi vaalikautta määrittävät ratkaisevasti sen, millaisen elinympäristön jätämme tuleville sukupolville. 

Suomen ilmastopaneelin mukaan Suomen tulisi olla hiilineutraali 2030-luvulla, jos 1,5 asteen tavoitteessa halutaan pysyä. Tämä tarkoittaa että hiilinielut, kuten metsät, imevät ilmakehästä yhtä paljon hiiltä kuin sinne päästämme. Sen jälkeen on tavoiteltava negatiivisia päästöjä eli hiiltä on sidottava ilmakehästä enemmän kuin sitä päästetään.

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan mukaan kaikki puolueet eivät ole ymmärtäneet, millaisia toimia ilmastonmuutoksen jarruttaminen vaatii. Puolueissa on todella suuria eroja, vaikka yleinen retoriikka on se, että kaikki ovat todella huolissaan ilmastonmuutoksesta.

Ilmastonmuutoksen torjunnan tärkeyttä ei voi tarpeeksi korostaa. On kyse suurimmasta mahdollisesta rauhan työstä, ruoantuotannon ja puhtaan juomaveden edellytyksistä tulevaisuudessa, elinkelpoisesta ympäristöstä ja ilmastopakolaisuudesta. On kyse lajien ja luonnon monimuotoisuuden säilymisestä – koko ekosysteemin ylläpitämisestä. On kyse sukupuuttoaallon pysäyttämisestä.

Luontotyyppien uhanalaiskartoitus joulukuussa 2018 kertoi karua kieltä Suomen luonnon tilanteesta. Noin 400 luontotyypistä lähes puolet (48 %) arvioitiin uhanalaisiksi koko maassa.

Suomen metsäluontotyypeistä 76% on uhanalaisia. Tärkeimmiksi luontotyyppien uhanalaistumisen syiksi arvioitiin metsien uudistamis- ja hoitotoimet, ojitus, pellonraivaus sekä rakentaminen ja vesien rehevöityminen. Suoluontotyypeistä puolestaan 54% on uhanalaisia. Selvityksessä arvioidaan, että 76 prosenttia arvioiduista suoluontotyypeistä heikkenee entisestään lähitulevaisuudessa.

Kuinka paljon maksaa tulevaisuudessa, jos ekosysteemimme romahtaa? Mitä meidän lapsenlapsille jää?

Ilmastonmuutoksen torjunnan tulee olla kunnianhimoista ja nopeaa – mutta reilua. Siirtymästä päästöttömään yhteiskuntaan on tehtävä turvallinen ja oikeudenmukainen. Varmistetaan että muutoksen hinta jakautuu reilusti: ei maksateta sitä niillä, joilla tekee jo valmiiksi arjessa tiukkaa.

 

Tarvitsemme yhteisen tiekartan saavuttaaksemme reilun muutoksen.

Työhön tulee ottaa mukaan kaikki yhteiskunnan osapuolet: työntekijät, elinkeinoelämä, kansalaisyhteiskunta.

Edessämme on uusi teollinen vallankumous, ei vähempää. Ilmastonmuutoksen torjunta tarkoittaa valtavaa määrää uutta teknologiaa, palveluja, työtä ja kansainvälisiä markkinoita suomalaisille ympäristöä säästäville tuotteille ja ratkaisuille.

 

  • Asetetaan välietapiksi hiilineutraalius eli tila jossa hiilinielumme kumoavat jäljellä olevat päästömme vuonna 2030. Tämä merkitsee käytännössä 60% päästövähennyksiä. Heti tämän jälkeen tulee päästä tilaan, jossa nielut sitovat enemmän hiilidioksidia ilmakehästä kuin päästämme sinne.

 

  • Tehdään suunnitelma eri alojen ja ihmisryhmien tukemiseksi siirtymässä irti fossiilitaloudesta. Autetaan esimerkiksi loppuvan turveteollisuuden työntekijät uusiin työpaikkoihin, joita muutoksessa syntyy.

 

  • Valmistellaan vihreä verouudistus, jossa siirretään verotuksen painopistettä työn verotuksesta ympäristön kuormituksen verotukseen ja torjutaan veronkiertoa. Kompensoidaan ympäristö- ja kulutusverojen vaikutukset pienituloisille tulonsiirtojen ja tuloveron alennusten kautta.

Eräpäivä fossiilisille, ympäristölle haitalliset tuet alas

Turpeen, kivihiilen, bensiinin, dieselin, polttoöljyn ja lopuksi myös maakaasun käytön on loputtava nopealla aikataululla. Fossiilisten tilalle tuodaan uusiutuvat ja päästöttömät ratkaisut: tuuli, aurinko, kestävä bioenergia, suuren ja pienen kokoluokan maalämpö, hukkalämmön talteenotto, energiatehokkuus, älyverkot ja energian varastointi.

 

  • Asetetaan eräpäivä fossiilisille polttoaineille: kivihiilelle ja turpeelle 2020-luvulla, maakaasulle ja liikennepolttoaineille 2030-luvulla.

 

  • Otetaan Suomen päätavoitteeksi EU:n puheenjohtajamaana ensi syksynä palauttaa EU:lle ilmastojohtajuus. EU:lle tarvitaan sitova hiilibudjetti ja takaraja, johon mennessä koko EU;n on oltava hiilineutraali. Päästökauppaa pitää tiukentaa mm. luopumalla päästöoikeuksien ilmaisjaosta ja asettamalla päästöille lattiahinta.

 

  • Ympäristölle haitalliset tuet, joita maksetaan joka vuosi noin 3,5 miljardia euroa, on kymmenen vuoden sisällä ajettava alas tai suunnattava uudelleen niin että ne tukevat siirtymistä saastuttavasta toiminnasta ympäristön kannalta kestäviin ratkaisuihin. Ympäristölle kaikista haitallisimmat yritystuet on ajettava alas jo ensi hallituskaudella.

 

Liikenne päästöttömäksi, kaupungit ja kunnat kestäviksi

Liikenne tulee pääasiassa siirtää raiteiden ja sähköajoneuvojen varaan. Raskaassa liikenteessä ja lentämisessä on siirryttävä kestävästi tuotettuihin biopolttoaineisiin. Rakennetaan kaupunkeja ja taajamia eheästi ja kestävästi raiteiden varrelle.

 

  • Viedään Suomi raiteille: tehdään nopeista junayhteyksistä kotimaan liikenteen ydin ja lisätään reittejä myös pääradan ulkopuolelle käynnistämällä kunnianhimoinen raideinvestointiohjelma yli 10 miljardilla eurolla seuraavien 12–20 vuoden aikana. Käynnistetään tärkeimmät raidehankkeet jo ensi vaalikaudella.

 

  • Vuoden 2030 jälkeen siirrytään myymään vain nollapäästöisiä uusia henkilöautoja. Vapautetaan sähköautot auto- ja ajoneuvoverosta määräajaksi, satsataan latausverkkoon ja otetaan käyttöön hankintatukia sähköautoille ja sähköpyörille. Luovutaan rakentamisen pysäköintinormeista.

 

  • Lisätään kasvukeskusten lähijunaliikennettä, tuetaan raitiotiehankkeita ja vahvistetaan kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä ja tuetaan pyörätiehankkeita.

 

  • Edistetään raideyhteyksien luomista Eurooppaan ja vähennetään lentämistä ottamalla käyttöön lentovero.

 

  • Otetaan käyttöön ruuhkamaksut suurilla kaupunkiseuduilla kaupunkiliikenteen haittojen ehkäisemiseksi.

Suojellaan luonnon monimuotoisuus ja kasvatetaan hiilinieluja

Metsä on aina tarjonnut suomalaisille suojan ja toimeentulon. Nyt, ilmastonmuutoksen ajassa, metsä tekee meille vielä uuden palveluksen: toimii hiilinieluna, joka poistaa hiilidioksidia ilmakehästä ja viilentää kohtalokkaaksi käyvää lämpenemistä. Nykyisen hallituksen kaavailemat jättihakkuut vaarantavat kuitenkin tämän hiilinielun.

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on pysäytettävä. Hakkuiden kasvattamisesta on luovuttava. Hakkuut on asetettava ilmaston ja monimuotoisuuden kannalta kestävälle tasolle ja hiilinieluja kasvatettava merkittävästi. Kuudes sukupuuttoaalto kulkee käsi kädessä ilmastonmuutoksen kanssa ja uhkaa luontomme ainutlaatuista monimuotoisuutta – ja samalla meidän ihmisten elinmahdollisuuksia. Samalla kun puolustamme hiilinieluja, puolustamme metsäluonnon korvaamatonta monimuotoisuutta, uhanalaisia soita ja kosteikkoja.

 

  • Tehdään hiilinieluista mestänomistajille tulonlähde: otetaan käyttöön kasvatusmaksu, joka palkitsee metsänomistajaa siitä, että metsän annetaan kasvaa.

 

  • Lisätään luonnonsuojelun rahoitusta 100 miljoonalla eurolla vuodessa ja toteutetaan Etelä-Suomen metsien suojeluohjelma METSO vuoteen 2025 mennessä.

 

  • Siirretään avohakkuut historiaan valtion mailla.

 

  • Kielletään uusien turvetuotantoalueiden raivaaminen ja uusien peltojen raivaus turvemailla. Toteutetaan soidensuojeluohjelma ja ennallistetaan 200 000 hehtaaria jo raivattuja soita.

 

  • Metsitetään 150 000 hehtaaria käyttämättömiä peltoja. Jo 20 vuoden kuluttua nämä metsät muodostaisivat 1,4 miljoonan hiilidioksiditonnin hiilinielun.

 

  • Uudistetaan kaivoslaki, kielletään malminetsintä luonnonsuojelualueilla ja otetaan käyttöön louhintavero.

 

  • Uudistetaan vesilaki siten että vahvistetaan vaelluskalakantoja ja edistetään vaellusesteiden poistamista. Lisätään kalatalousvelvoitteet kaikille voimaloille.

 

  • Turvataan vahva, itsenäinen ympäristöhallinto, jonka tehtävä on valvoa yleistä etua ja jolla on työkalunaan myös valitusoikeus.

 

  • Uudet kaukolämpöenergiainvestoinnit on ohjattava puun poltosta kohti aidosti päästöttömiä ratkaisuja vero- ja tukipolitiikkaa muuttamalla.

Kohti eläinoikeuksia kunnioittavaa Suomea

Kehitetään maataloustuotantoa eettisempään ja kestävämpään suuntaan. Vähennetään eläintuotannon tukia aloittaen turkistarhauksen tuista ja muista eläintuotannon kestämättömien tuotantotapojen tuista.

 

  • Parannetaan kasvisperäisen proteeiinin kilpailuasemaa kohdennetulla tuella ja eläinperäisiin tuotteisiin kohdennetulla korkeammalla verotuksella.

 

  • Kielletään asteittain porsitushäkit, parsinavetat ja verkkopohjahäkit eläintenpidossa. Ulotetaan luomustandardien hyvinvointivaatimukset kaikkiin tuotantoeläimiin.

 

  • Kielletään turkistarhaus. Siirtymäajan aikana turkiseläinten hyvinvointia on parannettava ja tarhojen toiminnan valvontaa tiukennettava. Tarhaajien siirtymistä muille aloille on edistettävä erillisellä muutostuella.

 

  • Perustetaan eläinasiavaltuutetun virka ja turvataan eläinsuojeluvalvonnan riittävät resurssit.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s