Seis syrjäyttämiselle – monialaista lapsi- ja perhepolitiikkaa

Suomessa noin joka kahdeksas lapsi elää köyhyydessä. Lasten eriarvoistuminen alkaa jo kohdussa ja jatkuu läpi elämän. 135 000 köyhyydessä elävää lasta ei ole sattumaa. Se on seurausta sekä tehdystä että tekemättä jääneestä politiikasta.

Hyvinvointivaltion tärkein tehtävä on tarjota perheille apua, tukea ja turvaa ajoissa, jotta ongelmat eivät pääse kasautumaan. Tutkimusten mukaan vanhempien matala koulutustaso, köyhyys, vanhempien mielenterveysongelmat tai vanhemman jääminen yksin vaikuttavat lasten mahdollisuuksiin.

Vanhempien tehtävä on rakastaa ja kasvattaa lapsia. Yhteiskunnan tehtävä on purkaa lapsia eriarvoistavia rakenteita ja tarjota yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille. Tämä edellyttää koulutukseen panostamista, köyhyyden vähentämistä ja perheiden tukemista. Lapsen edun huomiointi ja lapsivaikutusten arviointi on oltava osa kaikkea päätöksentekoa.

Suomessa oli vuonna 2018 Me-säätiön mukaan noin 66 000 syrjäytynyttä nuorta. Kun mukaan lasketaan syrjäytymisriskissä olevat nuoret, nousee luku reilusti yli 100 000. Millaiset ovat näiden nuorten tulevaisuuden näkymät ja millä tapaa he tulevat olemaan osallisia yhteiskunnassa? Mitkä ovat inhimilliset ja yhteiskunnalliset kustannukset nuoren syrjäytyessä?

Syrjäytymisestä aiheutuu inhimillisten haasteiden lisäksi huomattavia yhteiskunnallisia kustannuksia erilaisten korjaavien palveluiden, tulonsiirtojen ja menetettyjen verotulojen muodossa.

Nuorten syrjäytymisestä puhuttaessa tulee ymmärtää erilaisia huono-osaisuuden osa-alueita sekä kiinnittää huomiota niiden ketjuuntumiseen ja päällekkäisyyteen.
Huono-osaisuuden kasautumiseen viittaavana käsitteenä syrjäytyminen voidaan nähdä myös elämänkulussa etenevänä prosessina, johon sisältyy kulttuurisia, terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia tekijöitä.

Syrjäytymisestä aiheutuu inhimillisten haasteiden lisäksi huomattavia yhteiskunnallisia kustannuksia erilaisten korjaavien palveluiden, tulonsiirtojen ja menetettyjen verotulojen muodossa. Ensimmäinen piikki syrjäytymisen kustannuksissa on nähtävissä jo lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana.

 

Lapsi ja nuori voi paremmin, kun kotona asiat ovat hyvin.

Huolehditaan siis erityisesti varhaisen vaiheen lapsi- ja perhepalveluista. Moni syrjäytymisvaarassa oleva nuori perheineen tarvitsee moniammatillista turvaverkkoa. Neuvolapalvelut, päihde- ja mielenterveystyö, kolmannen sektorin tukipalvelut perheille, mahdollisuudet maksuttomiin harrastuksiin, nuorisotyö, lastensuojelu sekä matalan kynnyksen sosiaalipalvelut ovat avain asemassa turvaamassa erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten ja perheiden parempaa osallisuutta yhteiskunnassa.

 

Koti on kaiken hyvinvoinnin pohja ja jokaisen oikeus – edistetään kohtuuhintaista asumista ja kehitetään asumisen tukia.

Asunto ensin -periaatetta ohjaa ajatus, että asunto on osa ihmisoikeuksia ja ihmisen perusoikeus. Siinä kaikki asunnottomien eteen tehtävä työ lähtee siitä, että tukitoimista ensimmäinen on asunnon tarjoaminen.

Hillitään asumisen hinnan nousua kasvukeskuksissa riittävällä uusien asuntojen kaavoituksella ja täydennysrakentamisella. Ehkäistään kaavoituksella asuinalueiden eriytymistä. Lisätään kohtuuhintaisten vuokra-, opiskelija- ja nuorisoasuntojen rakentamista sekä yhteisöasumista. Kehitetään yleistä asumistukea yhteisasumista helpottavaan ja yksilökohtaisempaan suuntaan

 

Köyhyys tiputtaa yhteiskunnan reunalle – torjutaan lapsiperheköyhyyttä parantamalla perusturvaa.

Selkeytetään järjestelmää ja kehitetään sitä perustulon suuntaan. Askeleena kohti perustuloa uudistetaan toimeentulotuki tulojen ja työkokemuksen hankkimiseen kannustavaksi. Helpotetaan vähäisten lahjojen, velkojen ja korvausten vastaanottamista toimeentulotukea menettämättä. Vähennetään toimeentulotuen tarvetta korottamalla työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa. Huomioidaan tuissa paremmin velkaantuneisuus.

Palautetaan Kelan etuudet (esim. lapsilisä) indeksiin ja poistetaan rangaistuksenomaiset leikkurit sosiaaliturvasta kokonaan. Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta tulisi nostaa sekä parantaa pikkulapsia kotona hoitavien vanhempien toimeentuloa korottomalla pienimpiä vanhempainpäivärahoja.

 

Osaksi yhteisöä – jokaiselle lapselle oikeus harrastukseen.

Taataan jokaiselle lapselle ja nuorelle harrastus velvoittamalla kuntia tarjoamaan jokaisella oppilaalle mahdollisuus harrastukseen koulupäivän yhteydessä. Lisätään koulujen yhteistyötä esimerkiksi liikunta- ja taidejärjestöjen kanssa. Tehdään aamu- ja iltapäivätoiminnasta maksutonta pienituloisille perheille ja kehitetään iltahoitoa yhden vanhemman perheiden lapsille.

 

Oikeus saada tukea. 

Perheitä tulee tukea mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tämä edellyttää panostamista matalan kynnyksen palveluihin. Tavoitteena on, että perheitä autetaan jo ennen lastensuojelutoimia.

Otetaan käyttöön perhetuen takuu, jolla helpotetaan ennaltaehkäisevien palveluiden kuten lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön saatavuutta. Edistetään neuvola-, psykologi- ja sosiaalityön palveluiden tuomista päiväkoteihin. Kootaan perheiden palveluita perhekeskuksiin ja tarjotaan perheneuvolan kasvatus- ja perheneuvontaa 0–17-vuotiaille lapsille perheineen kaikissa kunnissa. Myönnetään lisärahoitusta erityistä tukea tarvitsevien alueiden neuvoloille.

 

Terveys ja hyvinvointi kuuluvat kaikille – alennetaan terveydenhuollon asiakasmaksuja.

Terveydenhuollon maksut eivät saa estää kenenkään hakeutumista hoitoon. Vähävaraisten asiakkaiden sairaalamaksujen ulosotot on lopetettava ja palvelut tarjottava heille maksutta. Otetaan käyttöön mekanismi, jolla velkojen kasaantuminen voidaan havaita ja katkaista ajoissa. Yhdistetään lääkkeiden, matkojen ja terveydenhuollon maksukatot ja pienennetään omavastuuosuutta. Lasketaan myös hammashoitomaksut mukaan terveydenhuollon maksukattoon.

 

Mielenterveyden tukea – toteutetaan terapiatakuu!

Joka viides suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana ja yli puolella heistä se uusii. Joillakin se kroonistuu pysyväksi. ETK:n tilastojen perusteella mielenterveyden ongelmat ovat taustalla neljällä viidestä työkyvyttömyyseläkettä saavalla 20–34-vuotiaalla.

Helpotetaan mielenterveyspalveluihin ja psykoterapiaan pääsyä. Lisätään pitkän kuntoutuspsykoterapian rinnalle lyhytterapioita perusterveydenhuoltoon ja psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Tuetaan vanhempien mielenterveyttä takaamalla erityisen tuen tarpeessa olevien sekä lastensuojelun piirissä olevien lasten vanhemmille kuntoutussuunnitelmat. Nuorelle psykoterapian tulee olla maksutonta.

 

Apua päihdeongelmiin ilman stigmoja – siirretään päihdepolitiikan painopiste haittojen vähentämiseen.

Suomessa yleisimmin käytetty päihde on alkoholi, minkä takia sen yhteiskunnallinen merkitys on suuri. Alkoholin runsas käyttö aiheuttaa haittaa niin työ- kuin perhe-elämässä ja myös muissa sosiaalisissa suhteissa.

Turvataan tukea tarvitseville vanhemmille subjektiivinen oikeus välittömiin päihde- ja mielenterveyspalveluihin. Päihteiden käyttäjän on pystyttävä hakemaan apua ja kuntoutusta ilman pelkoa sanktioista esimerkkinä mietojen huumausaineiden kuten kannabiksen käyttäjät.  Päihdeongelmaisten oikea-aikaiseen kuntoutukseen on kohdennettava lisää resursseja. Alkoholihaittojen ehkäisyssä painotetaan varhaista tunnistamista ja puuttumista.

 

Lastensuojelu oikeille raiteille – jokaisella on oikeus saada suojelua.

Lastensuojelun palvelukenttä on laajentunut niin sirpaleiseksi, että itse palvelut eivät ole pysyneet perässä. Myös toiminnan valvonta on liian hajallaan monella taholla.

Lastensuojelun työntekijät ovat kuormittuneita ja asiakasmäärät liian suuria. Moni työntekijä on pakotettu liukuhihnatyöhön, jossa ei riitä aikaa kunnolliselle kohtaamiselle ja aidolle vuorovaikutukselle.

Parannetaan lastensuojelun työntekijöiden työoloja ja tehdään lastensuojelun 30 lapsen asiakasmitoituksesta sitova. Suomessa on sijoitettu kodin ulkopuolelle noin 18 000 lasta ja heistä vajaat 300 on koulukodeissa. Tuetaan sijaishuollossa olleita nuoria nostamalla lastensuojelun jälkihuollon ikäraja 25 vuoteen. Perustetaan monitieteinen tutkimusyksikkö lasten, perheiden ja lastensuojelun tutkimusta varten.

 

Päivitetään nuorisotakuuta tutkimustiedon pohjalta ja resursoidaan se paremmin.

Nykyinen nuorisotakuu tarvitsee päivittämistä. Seuraavalla hallituskaudella tulee asettaa riippumattoman asiantuntijaryhmän selvittämään laadukkaimmat ja vaikuttavimmat toimet nuorisotakuun päivittämiselle.

Ohjaamo-toiminta on hyvä esimerkki palvelusta, jota täytyy vahvistaa ja laajentaa entisestään sekä markkinoida paremmin. Toimintaa tulisi jalkauttaa enemmän kouluihin ja sen aidosta monialaisuudesta, palvelun vapaaehtoisuudesta ja nuorisotyöllisestä otteesta tulee pitää kiinni. Ohjaamoissa tarvitaan niin sosiaali- ja terveysalan, nuorisotyön kuin myös työ- ja elinkeinotoimistojen osaamista.

Taataan jokaiselle nuorelle kolmen kuukauden sisällä työttömäksi jäämisestä opiskelu-, työpaja-, kuntoutus-, työ- tai työkokeilupaikka. Tarjotaan työllistymiseen tukea, joka huomioi nuorten yksilölliset tarpeet.

 

Parannetaan lapsivaikutusten arviointia julkisessa päätöksenteossa.

YK:n lapsen oikeuksien komitea on jo vuonna 2011 huomauttanut Suomelle, että lapsen edun ja lapsivaikutusten arviointi on ollut päätöksenteossa puutteellista. Lapsinäkökulman tulee poikkileikata seuraavalla vaalikaudella kaikkea päätöksentekoa. Tämän on oltava tulevan kansallisen lapsistrategian tavoite.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s