Tasa-arvotyö ja ihmisoikeudet tarvitsevat puolustajaansa

Suomen perustuslaissa säädetään oikeudellisesta yhdenvertaisuudesta ja ihmisten välisestä tasa-arvosta. Suomen laissa säädetään myös yhdenvertaisuuslaista sekä laista naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta.

Lainsäädännöstä huolimatta meillä on vielä pitkä matka kuljettavana tasa-arvotyön suhteen. Perus- ja ihmisoikeusongelmat Suomessa liittyvät usein haavoittuvien ryhmien syrjintään: työttömiin, kodittomiin, vanhuksiin, lastensuojelun asiakkaisiin sekä erilaisten vähemmistöjen kohteluun. Naisten kokema syrjintä ja perheväkivallan yleisyys Suomessa huolestuttavat edelleen.

Vuosina 1993–2008 Suomi sai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta enemmän langettavia päätöksiä kuin kaikki muut Pohjoismaat yhteensä. Tässä on meille kaikille mietittävää.

Ihmisoikeudet suojaavat meitä jokaista ja ovat tasa-arvoisen yhteiskunnan tae.  

 

Tunnistetaan ja tunnustetaan sukupuolten moninaisuus uudistamalla translaki.

Lainsäädännöllisesti ehkä merkittävin epäkohta seksuaali-ja sukupuolivähemmistöjen osalta on translaki, joka kaipaa kipeästi kokonaisvaltaista uudistusta. Erityisen lainsuojattomassa asemassa lain osalta ovat translapset ja -nuoret. Laki nimittäin yksiselitteisesti kieltää transnuorten  ja –lasten itsemääräämisoikeuden. Laki ei tue heidän oikeuttaan tulla kuulluksi ja olla itse määrittämässä omaa identiteettiään läheistensä tukemana.

Puutteellinen lainsäädäntö altistaa monet nuoret kiusaamiselle, väkivallalle ja syrjinnällä. Oman identiteetin näkymättömyys on myös omiaan synnyttämään pelkoa ja häpeää suhteessa omaan identiteettiin sekä ulkopuolisuuden tunnetta suhteessa muuhun yhteisöön.  Uusimman kouluterveyskyselyn mukaan peräti 88% transnuorista on kohdannut epäasiallista kohtelua, kiusaamista, häirintää tai uhkailua koulussa. Näille lapsille ja heidän perheilleen koulunkäynti, harrastukset ja ystävyyssuhteet saattavat olla jatkuvaa pelossa ja epävarmuudessa elämistä.

Transihmisiin kohdistuvat ihmisoikeusloukkaukset on saatava loppumaan. Voimassa oleva translaki loukkaa ihmisoikeuksia, kehollista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta.

Translaista on poistettava vaatimus lääketieteellisestä prosessista ja psykiatrisesta arviosta juridisen sukupuolen korjaamisen ehtona. Tilalle tarvitaan itsemäärittelyoikeus ja yksilölliset hoidot.

Tällä hetkellä saadakseen sukupuolta vastaavat henkilöpaperit on ihmisen oltava lisääntymiskyvytön. Sterilisaatiovaatimus loukkaa ihmisten oikeutta koskemattomuuteen ja perheeseen. Sterilisaatiopakosta tulee luopua välittömästi.

Sukupuolen korjaamista koskevasta laista tulee poistaa vaatimus täysi-ikäisyydestä. Myös lapsille ja nuorille on taattava oikeus tulla kuulluksi sukupuoltaan koskevissa asioissa ja saada hyvinvointia tukevat terveyspalvelut. Norjassa on otettu käyttöön translaki, jossa sukupuolen juridinen korjaaminen on mahdollista itsenäisesti 16-vuotiaasta lähtien ja vanhempien suostumuksella 6-15-vuotiaille. Tämä on yksi vaihtoehto, joka tukisi translapsia ja –nuoria, koska silloin yhteiskunnan pitää kohdata heidät sellaisinaan kuin he ovat.

 

Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomen sokea piste.

Noin joka kolmas suomalainen 18–74-vuotias nainen on joutunut fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi nykyisen tai entisen kumppaninsa toimesta. Sisäministeriön selvityksen perusteella naisiin kohdistuva väkivalta on tällä hetkellä toiseksi vakavin yleiseen turvallisuuteen vaikuttava tekijä.

Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa merkittävä ja kansainvälisesti tunnistettu ihmisoikeusongelma. Suomi on saanut kansainvälisiltä elimiltä useita huomautuksia siitä, että toimenpiteet naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ovat olleet riittämättömiä.

Suomessa astui voimaan vuonna 2015 Istanbulin sopimus eli Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta. Sopimus painottaa ennaltaehkäisyä, mutta se sisältää runsaasti velvoitteita myös väkivallan uhrien suojelemiseksi ja väkivallan tekijöiden saattamiseksi rikosoikeudelliseen vastuuseen teoistaan.

Suomi raportoi vasta keväällä 2018 ensimmäistä kertaa sopimuksen täytäntöönpanosta myös GREVIOlle (Group of experts on actions against violence against women and domestic violence), joka seuraa sopimusmääräysten täytäntöönpanoa.

Istanbulin sopimus sitoo Suomea mm. perustamaan riittävän määrän helposti saavutettavia turvakoteja. Suomessa edellytys olisi noin 550 perhepaikalle, mutta nykytilanne Suomessa on surkea 179 perhepaikkaa. Turvakodit eivät myöskään toimi Istanbulin sopimuksen mukaisella matalan kynnyksen periaatteella, jonka mukaan turvakotiin pitäisi voida tarvittaessa saapua ilman ajanvarausta, sosiaaliturvatunnusta, rahaa tai suomen kielen taitoa.

Yksikin turvakotipaikkaa vaille jäänyt väkivallan uhriksi joutunut nainen on liikaa. Lisäksi turvakotipaikkojen riittämättömyydestä kärsivät lapset, jotka tulevat turvaan usein äidin mukana. Euroopan tasa-arvoinstituutin mukaan naisiin kohdistuvasta väkivallasta aiheutuu yhteiskunnalle myös miljardiluokan kustannukset. Ennaltaehkäiseviin palveluihin panostaminen on inhimillisyytensä lisäksi siis myös taloudellisesti järkevää.

Lisätään turvakotipaikkoja, tehdään turvakotiverkostosta kattavampi ja luodaan matalan kynnyksen palveluita. Seurataan systemaattisesti kansainvälisten velvoitteiden toteuttamista.

 

Muutetaan raiskauksen määritelmä jokaisen ihmisen rajoja kunnioittavaksi – Suostumus 2018

Tällä hetkellä raiskauksen määritelmä rikoslaissa perustuu käytettyyn väkivaltaan tai sen uhkaan.

Raiskaus tulee määritellä suostumuksen puutteen kautta. Ei tarkoittaa ei ja vain kyllä tarkoittaa kyllä. Suomen lain tulisi tunnistaa tämä perusasia ja suojelella jokaisen itsemääräämisoikeutta.

 

Rasismi rikoslakiin.

Suomella on YK:n rotusyrjinnän vastaisen sopimuksen johdosta velvollisuus kieltää rasismia edistävät ja siihen yllyttävät järjestöt sekä muu organisoitu toiminta. Tällaisiin järjestöihin tai tällaiseen toimintaan osallistumista on sopimuksen mukaan myös pidettävä laissa rangaistavana tekona. Tällä hetkellä Suomen lainsäädäntö ei täytä velvoitteita, joihin olemme rotusyrjinnän vastaisen sopimuksen kautta sitoutuneet.

Tarvitaan kansallinen ja poikkihallinnollinen ohjelma rasismin poistamiseksi. Muutetaan yhdistyslakia niin, että järjestäytynyt rasismi kielletään, ja rikoslakia niin, että tällaiseen toimintaan osallistuminen säädetään rangaistavaksi. Selvitetään  myös lainsäädännön mahdollisuudet puuttua tehokkaasti vihapuheeseen.

 

Inhimillistä turvapaikkapolitiikkaa

Tehdään kokonaisarvio pala palalta tiukennetusta maahanmuuttopolitiikasta turvapaikanhakijoiden oikeusturvan ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. Korjataan puutteet, palautetaan asianmukainen, alkuvaiheeseen painottuva laadukas turvapaikkamenettely sekä oikeusturvatakeet.

Kasvatetaan pakolaiskiintiötä ja helpotetaan perheenyhdistämistä. Varmistetaan lasten oikeuksien toteutuminen ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tunnistaminen. Ehkäistään paperittomuutta ja taataan myös paperittomien ihmisoikeudet. Puututaan pakolaisuuden juurisyihin panostamalla kehitysyhteistyöhön ja ilmastotoimiin.

 

Vammaisilla ihmisillä on oma ääni ja sitä on kuunneltava.

Taataan vammaisten itsemääräämisoikeus ja mahdollisuus tuettuun päätöksentekoon kaikissa tilanteissa. Luovutaan vammaisten pitkäaikaisesta laitoshoidosta kokonaan ja korvataan se laadukkaalla tehostetulla palveluasumisella, itsenäisen asumisen tuella sekä pienryhmäkodeilla. Huolehditaan esteettömyydestä ja saavutettavuudesta. Tuetaan vammaisten ihmisten työllistymistä.

 

Turvataan saamelaisten oikeudet ratifioimalla ILO:n alkuperäiskansasopimus.

Saamelaisia koskeva lainsäädäntö on säädettävä YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen mukaiseksi. Saamelaiskäräjien asemaa ja toimintaa on vahvistettava ja oikeus itsemääräämiseen toteutettava. Saamelaisaluetta koskevat maankäyttöhankkeet on neuvoteltava saamelaisten kanssa tasavertaisesti turvaten alkuperäiskansojen oikeudet perinteisiin maihin sekä perinteisten elinkeinojen vaatimiin resursseihin.

 

Parannetaan vähemmistöjen oikeuksia.

Toteutetaan uusi romanipoliittinen ohjelma. Parannetaan kielivähemmistöjen asemaa eri tavoin mm. edistämällä ruotsin kielen asemaa luonnollisena ja keskeisenä osa suomalaisuutta, vahvistamalla karjalankielisten laillista asemaa, elvyttämällä karjalan kieltä ja saamen kieliä sekä vahvistamalla viittomakielisten kielellisten oikeuksien toteutumista.

 

Seis lapsi- ja orjatyövoimalle!

Tarvitaan yritysvastuulaki, jota edistykselliset yritykset Suomessa ovat jo vaatineet liittymällä #ykkösketjuun-kampanjaan. Lopetetaan ihmisoikeuksia polkeva, lapsi- tai orjatyövoimaa käyttävä tuotanto maailmasta. Tuetaan vastuullisia yrityksiä säätämällä uusi yritysvastuulaki.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s