OECD arvioi, että heikentyneen mielenterveyden vuosikustannukset Suomelle ovat 11 miljardia euroa eli noin 5,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vertailun vuoksi, työmarkkinakustannukset ovat 4,7 miljardia euroa. Mielenterveyssyistä menetämme Suomessa jopa 17 miljoonaa työpäivää vuositasolla.

Laajoissa väestötutkimuksissa on selvinnyt, että noin puolet aikuisiän mielenterveyshäiriöistä on alkanut jo ennen 14 vuoden ikää ja noin kolme neljästä ennen 24 vuoden ikää. Nuorten aikuisten mielenterveyden häiriöistä johtuva työkyvyttömyys lisääntyi 30 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2015.

Olisiko meidän vihdoin aika ottaa mielenterveyteen liittyvät kysymykset niiden vaatimalla vakavuudella?

MIELEKKÄITÄ RATKAISUITA MIELENTERVEYTEEN

Ennaltaehkäisevien tai ennalta tukevien palveluiden merkitys on valtava, kun haluamme välttyä tilanteelta, jossa esim. lapsen hyvinvointi kärjistyy niin vaikeaan pisteeseen, että akuutit raskaamman tuen palvelut ovat ainut mahdollisuus takaisin hyvinvoivaan kasvuun.

Suomessa oli vuonna 2018 Me-säätiön mukaan noin 66 000 syrjäytynyttä nuorta. 20–34-vuotiaista suomalaisista jo yli 23 000 on työkyvyttömyyseläkkeellä, näistä suurimmassa osassa on kyse mielenterveysongelmista. Kangasalan kaupungin hyvinvointityön vuosiraportissa vuodelta 2018 yhdeksi suurimmaksi ammattilaisten huolenaiheeksi nostettiin lasten ja nuorten kasvavat mielenterveysongelmat, ennaltaehkäisevän työn riittämättömyys ja puutteet nuorten palveluissa.

Mielenterveyden häiriöt eivät ole vain nuorten huoli; mielenterveysongelmat ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy sekä yleisin syy sairauspäivärahan saamiselle. Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden lukumäärä on kasvanut vuosien 2016 ja 2019 välillä peräti 43 prosenttia.

Tämä on käsittämätön kasvu.

Kuntien työn suuntaamiseen edistävän mielenterveystyön puolelle on suuri tarve. Suomalaisten mielenterveydessä ei ole tapahtunut vastaavaa myönteistä kehitystä kuin fyysisessä terveydessä. Nykyään heikentyneen mielenterveyden kustannukset Suomessa ovat noin 11 miljardia euroa vuodessa. Tämä näkyy myös kuntataloudessa.

Kun perhe voi hyvin, myös lapsi voi paremmin. Huolehditaan siis erityisesti varhaisen vaiheen lapsi- ja perhepalveluista. Moni syrjäytymisvaarassa oleva nuori perheineen tarvitsee moniammatillista turvaverkkoa.

Kangasalla on varmistettava, että jo äitiysneuvoloissa yhä useampi saa tarvitsemaansa psykososiaalista apua. Myös päihde- ja mielenterveystyö, kolmannen sektorin tukipalvelut perheille, mahdollisuudet maksuttomiin harrastuksiin, nuorisotyö, lastensuojelu sekä matalan kynnyksen sosiaalipalvelut ovat avain asemassa turvaamassa erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten ja perheiden parempaa hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskunnassa.

Ahdistuksen ja masennuksen hoitoa on puolestaan tarpeen mukaan vahvistettava kouluttamalla henkilöstöä laajasti läpi palveluiden ja toimialojen. Lyhytterapiaan tarkoitettu kehuttu IPC-menetelmä on otettu laajasti käyttöön monissa kaupungeissa positiivisin tuloksin ja tähän suuntaan Kangasalankin tulee kulkea tulevina vuosina nykyistä vahvemmin. Myös opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoriresurssi tulee olla aina kestävällä tasolla.

Työ on pitkäjänteistä, eikä kasvavassa kaupungissa saada kaikkea kerralla kuntoon. Meidän tulee kuitenkin määrätietoisesti huolehtia vuosittaisten resurssien jakautumisesta aidosti vaikuttavimpiin asioihin sekä jatkaa palveluiden selkeyttämistä ja saatavuuden parantamista läpi kaupungin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s